Mitä meille kuuluu?

Hei arvoisat lukijat. Päätin 8 kuukauden tauon jälkeen aktivoitua blogin suhteen. Meidän elämässä on tapahtunut paljon muutoksia. Nyt kun arki on lähtenyt taas joten kuten rullaamaan tekee mieli päivittää tääne meidän kuulumisia. Olen ottanut niin kamalasti kuvia, että tähän postaukseen niistä pääsee vain harvat, jotka löysin kaikkien kuvien joukosta.

Nemo kuoli maaliskuussa. Voi sitä surun määrää koko perheessä. Chilillekin puhkesi eroahdistus joka ollaan onneksi saatu hallintaan. Perhe hajosi toukokuussa jonka johdosta vietämme aikaa Chilin kanssa myös Turussa. Tarkemmin Kaarinassa. Kaarinassa on upeat puitteet koirapuistoilla ja lenkkeillä. Toukokuussa saimme myös ensimmäisen koulutustunnuksemme eli RTK1, kävimme taitotassujen leirillä josta saattoi löytää kirjoituksen Koiramme-lehdestä.
Koska Chili tuli kovin yksinäiseksi Nemon kuoleman jälkeen, aloimme käymään koirapuistossa aktiivisesti kesällä. Koirapuiston väki kävi tutuksi, ja ennakkoluuloni koirapuistoja kohtaan olivat turhia. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia koirapuistoissa ja toisten koirien omistajat ovat pääosin fiksuja ja ymmärtäväisiä.

Kesällä alkoi myös Chilin närästysongelmat. Sille ei maistunut ruoka eikä se oikein jaksanut tehdä mitään. Siinä vaiheessa kun Chili oli toista viikkoa syömättä edes herkkuja alkoi minulla hälyytyskellot soida. Nopean googlettelun jälkeen selvisi että Chilillä olisi aika varmasti närästystä. Sain tutuilta ja eläinkaupoista paljon neuvoja heti miten helpottaa koiran oloa. Vaihdoin Chilille 50/50 ruokinnan, aloitin maitohappobakteerin antamisen, annan piimää tai kermaviiliä joka ruokaan reilusti ja nostin ruoka-alustan siten ettei se söisi pääalaspäin, jolloin vatsahappoja voi päästä vääriin paikkoihin, kuten ruokatorveen. Koiran närästys on todella inhottavaa eikä sitä itse välttämättä tajua ajoissa. Hyllytettiin yksi avoimen ratakin, kun Chilillä oli niin paha närästys että yritti vain lievittää kipua nostelemalla päätä.

Syksy meillä on mennyt kivasti. Ollaan käyty hurjanpaljon metsälenkeillä eikä olla treenattu paljoa. Käytiin kuitenkin 26.11. Racinelilla yhdet kisat joista RTK2 hirrmuisen yli-innokkaasta ja höslästä Chilistä huolimatta. Chili oli kyllä omasta mielestäni ihana tuolloin vaikka pisteitä ropisee malttamattomuuksista. Nyt sitten treenataan voittajaa ahkerasti. Aijon hakea Kennelliiton Rally-tokonuoriin ja toivon todella että pääsisimme. Koulutukset järjestetään ihan tässä meidän lähellä Klaukkalassa ja ensi vuosi on minun viimeinen vuosi kun voin osallistua kennelliiton nuorten juttuihin. Äidilleni tuli uusi koira Lokakuussa. Eetu (Ajannan Emmet) tulee varmasti olemaan sivuroolissa blogissa, sillä se tulee lähes aina metsälenkeille mukaan, ja autan siskoani Meaa aloittamaan harrastamisen Eetun kanssa. Chili ja Eetu leikkivät paljon keskenään ja niistä on seuraa toisillensa. Jos ne eivät leiki, ne voivat löytää vierekkäin nukkumasta tai järsimästä luita.

Entä shetlanninponi Vauhti? Olen liikuttanut vauhtia normaalisti ja siitä tullaan kuulemaan täällä, meidän treenit ovat kuitenkin yleensä melko yksipuolisia ja perustuu vain meidän yhdessäoloon  joten en ala niistä kummemmin tänne kirjoittelemaan. Kuvia saattaa kuitenkin tulla ja yleisiä kuulumisia.

Kaikenkaikkiaan tämä vuosi on vastoinkäymisistä huolimatta ollut upea ja ennenkaikkea opettavainen. Ollaan tavattu niin paljon kavereita ja saatu uusia kavereita. Kesällä vierailin mikkelissä, lappeenrannassa ja tampereella moikkaamassa ihania koiratuttuja. Leireillä, kisoissa ja tietenkin meillä kotona tulee myös nähtyä näitä ihanuuksia. Ensiviikonloppuna on Koiramessut ja en malta odottaa! Menen sinne Chilin kanssa lauantaina ja sunnuntaina esiintymään houkutusten highwayssä. Alan nyt kirjoittamaan tätä blogia normaalisti mutta koska aloitin lukion ei kovin aktiivista tule olemaan. Instagramissa mulla on aktiivinen tili @tibetanterrier_chili. Seuratkaa ihmeessä:).